"Kaiken takana on nainen, joka ihanasti rakastaa."

Olen 20 vuoden paremmalla puolella oleva (-92) eläintenhoitaja. Valmistuin keväällä 2012 Kannuksen Maaseutuopistosta ja siitä lähtien asuin virallisesti Kannuksessa avopuolisona. Elämä heittelee ja nyt koitan etsiä niin itseäni, kuin paikkaa johon asettua eläintarhani kanssa. Nooan arkiksi myös leikkisästi tätä laumaa nimittelen.

Pienestä pitäen olen tiennyt haluavani työskennellä eläinten parissa. Halusin eläinlääkäriksi, mutta yläasteella huomasin, ettei perse kestäisi sitä lukemista. 8.luokalla löysin kennellinjan ja päätin hakea sinne. Numeroiden nostaminen ei onnistunut toivotulla tavalla, joten päädyin 9.luokan jälkeen hakemaan ainoastaan 10.luokalle. Sen jälkeen matkasin kohti Kannusta ja unelma ammattia.

Ensimmäinen koira meille tuli 2004. Koiraa oli kauan kinuttu ja vihdoin 2003 syntynyt Mortti tuli taloon uuden vuoden jälkeen. Kävimme möllitoko-kurssit ja agilityt. Mortti nautti suuresti kaikesta tekemisestä. Mortti oli mulla mukana kaikessa ja kaikkialla. Ensi kosketus kissan omistajuuteen syntyi Eikan myötä 2006 ja siitä lähtien ja varsinkin Eikan kuoltua oli sydämessäni aina paikka omalle kissalle.

Tieto Kannukseen muuttamisesta vuonna 2009 avasi ovia oman koiran hankintaan. Nuorena ja hölmönä kaikki ei sujunut kuten opetetaan (Neten hankinnasta lisää). Netestä on kehkeytynyt kuitenkin se elämäni koira, jonka kanssa ollaan kokeiltu ja koettu kaikki.

Vuonna 2010 teki mieli sitä kissaa, joka täyttäisi tyhjän kissan menevän aukon sieltä sydämestä (Tonton hankinnasta lisää). Tonto asteli pienenä ja reippaana pentuna naisen ja koiran talouteen. Kissaherra sai meidän naisten päät sekaisin ja siitä tuli rakastettu perheenjäsen.

Koulun myötä sain mahdollisuuden myös projektikoiriin ja niin löysivät tiensä meille Vilma ja Ava.

Koulun päätyttyäkin on tarjoutunut mahdollisuus koulutettavaan ja Helmi asteli meidän kotiin kasvamaan.

2013 alkoi tulla kamala kissakuume ja se kauan haaveilema oranssi kissa oli saatava, vaikka sitten väkisin. Zeko asteli villinä kollipoikana (Zekon hankinnasta lisää) piristämään vanhusten päiviä. Helmin lähdön selvittyä alettiin pohtimaan myös oman koiran hankintaa. Nuoruuden haave isovillakoirasta toteutettiin ensi töikseen ja muka isovillakoira loikki pöljänä piristämään elämää ja viemaan lemppariotuksen paikan sydämestäni (Jemman hankinnasta lisää).

Huolimatta ammatista ja kutsumuksesta eläinten pariin päädyin kaupanalan hommiin. En voisi kuitenkaan toivoa parempaan ensimmäistä "sitä oikeaa" työpaikkaa. Töiden päätyttyä olen haaveillut oman alan hommista ja mahdollisesti myös uudesta opiskelupaikasta. Tulevaisuudessa kuitenkin on aikomus perustaa oma koira/eläinhoitola, kun kasvan oikein isoksi.