maanantai 3. helmikuuta 2014

Jemman koipi

Meillä on meneillään tässä kaiken muun keskellä suuri elämän muutos. Olemme eronneet Mikan kanssa ja nyt asun yksin vuokrakämpässä, hankin huonekaluja ja muuta roinaa tähän asuntoon.Vanha miniläppärini muutti luokseni, mutta se on hieman rikki. Akku kestää 30 min ja kun virtajohdon liittää koneeseen, näyttö menee valkoiseksi. Joten latauksen aikana konetta ei voi käyttää. Jee! Joulupukki toi kuitenkin hieman apua tilanteeseen. Sain lahjaksi tabletin, mutta tämän usb-liitännät eivät toimi. En saa siis tällä vehkeellä lisättyä kuvia joten blogiin kirjoittaminenkin menee pelailuksi kahden koneen välillä. Tabletilla kirjoitan, miniläppärillä lisään kuvat. Hankalaa.

Mennään otsikon aiheeseen. Jemman jalka päivittelyt ovat jääneet vähemmälle mitä ajattelin. Ihan vaan näiden koneiden takia. Olimme haava tarkastuksessa. Haava oli umpeutunut erinomaisesti ja Jemma käyttää jalkaansa hyvin. Seisoessa ei laske jalkaa maahan, mutta kävellessä ja juostessa käyttää jalkaa lähes normaalisti. Jemma siis kuntouttaa koipensa itse.


Seuraavaksi oli kuvauksen aika. Ensinäkin olimme paikalla vääränä päivänä, mutta onneksi eläinlääkärissä on niin hyvä palvelu, että pääsimme muiden potilaiden jälkeen kuvattavaksi. Suosittelen kyllä Ouluvettiä. Eläinlääkäri on todella mukava ja ystävällinen ja aina kun sinne soittaa vastaanotossa kysellään, kuinka koira on voinut. Jos muutan joskus Ouluun, musta tulee vakioasiakas.:D Kuvista kävi ilmi, että murtumakohta on täysin parantunut. Sitä ei edes enää huomannut, mistä kohtaa jalka oli poikki. "Jos olisi enemmän aikaa, ottaisin vaikka heti ne pinnat pois." Oli eläinlääkärin kommentti, joten päätimmeki laittaa pinnojen poiston heti seuraavalle päivälle. Onneksi sattui olemaan kaksi vapaapäivää.

Suuntasimme seuraavana päivänä sitten takaisin Ouluun. Pinnojen poistoon oli varattu 2,5 tuntia. Lopulta aika venyi vielä tunnilla ja lopputuloksena oli se, että toista pinnaa ei saatu poistettua. Luu on kasvanut pinnan ympärille. Nyt pitää vain seurailla polvea ja tunnustella, milloin pinna alkaa puskemaan jalasta ulos. Toisen pinnan eläinlääkäri oli saanut sormenpään kokoisesta reiästä ulos, mutta toista pinnaa otettaessa haava on huomattavasti paljon suurempi. Uskon siis, että yritystä on ollut ja joskus vain käy näin. Hieman vain jomottaa tuolla päänupissa, että tuleeko tuosta nyt jalkaa sitten ollenkaan? Mie en ikinä kestä, jos Jemma viedään multa pois. Noh, nää on taas näitä mun omassa päässä väritettyjä juttuja. Jemma käyttää edelleen jalkaa todella hyvin, mutta oli vain sydäntä särkevää kuunnella pinnan poiston jälkeisen yön ulinoita. Pikkuiseen sattui. Onneksi peti sängyn vieressä auttoi ja silittely. Kipulääkkeenkin Jemma ottaa nykyään ihan itse, ei tartte kurkkuun nestettä työntää.:)


Tokokoira lupauksen kai voi unohtaa.. Ainakaan emme ole pystyneet treenaamaan yhtään mitään. Jalan takia Jemman istuma-asento ja maassa makaaminen ovat vääriä asentoja. Seuraaminenkaan ei varmasti olisi puhdasta nilkuttavalla koiralla. Lopulta ajattelin, että PASKAT! Me aijotaan silti koittaa treenaamista. Ei kisamielellä, koska en mie muutenkaan ole kilpailuhenkinen koirien suhteen. Jos kuitenkin Jemma oppii hienosti ja liikkeet onnistuvat, miksi ei? Jos koira nauttii siitä tekemisestä, niin mitä haittaa muutama epäpuhdas liike kisoissa. Eiköhän me kestetä se kuin naiset.;) Alhaalla kaksi videota, ku treenattiin sillon pienenä.



Nyt vaihdan konetta ja lisäilen hieman kuvia. Ainiin! Jemma joutui luopumaan turkistaan. Jokainen turkkikoiran omistaja varmaan tietää tunteen, kun syöttää koiralle kipulääkkeitä, antibiootteja ja siihen päälle kaikki toimenpiteissä käytetyt soosit, niin mitä se tekee kauniille, valkoiselle ja pitkälle turkille. Ei todellakaan mitään hyvää!


Karvojen alta löytyi laiha villakoiran alku ja sen jälkeen Jemma joutuikin kunnon lihotuskuurille. Paino saatiin nostettua yllättävän nopeasti. Nyt Jemma näyttää paremmalta. Vielä ku saatais treenattua takajalkaan lihaksia, jotta se käyttäisi sitä edellistä paremmin.





6 kommenttia:

  1. Awww, karvaton Jemma näyttää ihan Pinja-isotädiltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä on monia muitakin samoja piirteitä :)

      Poista
  2. Tsemppiä siskolle paranemiseen ja kuntoutumiseen Ouragan-veikalta aka Rommilta! :)

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Jos sua kiinnostaa käyttää Jemmaa huollettavana eläinlääkärin lisäksi niin suosittelisin Oulun seudulla ehdottomasti osteopatia Uusi Oloa. Huolsi meidän polvileikatun koiran kuntoon ja jumia löytyi vaikka on käynyt säännöllisesti hierottavana. :)

    VastaaPoista