lauantai 2. tammikuuta 2016

Aamiaista vaativissa kissoissa ei valitettavasti ole torkkunappulaa



Niin astelee paikalle Tonto-kissa. Aamuisin hyvinkin rasittava vinkuja ja naukuja, koska märkäruokaa on pakko saada, HETI! Se makaa nyt vierelläni sängyssä, enkä oikein tiedä mitä mieltä mun pitäs tästä olla. Nimittäin sillon kun Tonto nukkuu jossain paikassa ja sen noustua ylös, jää paikalle karvalaatta. En tajua miten se voi olla mahdollista. Siksi mä en oikein tykkää tästä, että se on sängyssä, mutta en raski nukkuvaa kissaa töniä hereillekkään. Se on nimittäin vähän söpö. Annan heittämä haaste jatkuu viimeisellä osiolla ja parrasvaloissa komeilee Tonto.

1. Olen Tonto, pian viisi vuotta. Olen syntymäpäiväni osalta mustalammas muihin lemmikeihin verrattuna, sillä olen syntynyt kesällä ja muut hyvin peräjälkeen keväällä. Noh, kesä onki kyllä parasta aikaa, sillä silloin voi nukkua lattialla pitkin pituuttaan aurinkoläikissä. Kärpäsiä alkaa tulvimaan sisälle ovista ja ikkunoista ja niiden metsästys on oikein hauskaa puuhaa. Nyt olen päässy pyydystämään vasta ruudun toisella puolella olevia öttiäisiä, ne kiusankappaleet.

2. Parhaat päikkärit nukun äitin sängyssä, Miksun päällä mitä hassuimissa asennoissa sohvalla tai korkeimmalla tasolla raapimapuussa. Jos niistä nyt pitäis valita lemppari, niin se ois varmaan raapimapuu. Joskus pitää Zekon kanssa vähän kisata siitä parhaasta paikasta.

3. Paras kaverini on Zeko. Vaikka se onkin välillä tosi rasittava ja villi, niin kyllä mä tykkään siitä, ku se tulee mun luo ja nuolee korvat ja naaman. Se on ihan jees velipoika.

4. Jos saisin valita, ruokakupista löytyisi aina märkäruokaa. Se on niin hyvää ja on suuri vääryys, kun sitä saa vain aamuisin. Siksi mä huudanki tosi lujaa aina ku äiti herää. Sillonki saatan huutaa, ku Miksu herää, sillä pitäähän sitä yrittää huijata jos vaikka sais toisen annoksen.

5. Kun minua pyytää tuomaan lelua, kannan omistajani eteen rapisevan pallon. Mä tykkään leikkiä enemmän suulla, ku Zeko. Zeko mielellään pallottelee ja pyydystää pään yläpuolella heiluvaa narua tassuillaan. Mä taas yritän saada sen suullani kiinni. Joskus nuorempana kossina, ku olin vielä leikkisämpi, kannoin aika paljonkin leluja ympäriinsä. Jääkapista annetun makkaran osaan kantaa koirilta turvaan.

6. Kotihiiri, agilityliitäjä vai näyttelyiden palkintorohmu?
Mie oon kyllä kotihiiri. Nukkuminen on aikas jeessiä hommaa.

7. Mikä muisto tai tapahtuma on jäänyt pörröisestä elämästäsi parhaiten mieleen?
Se oli aikamoinen kokemus, kun muutin äitin ja Neten luokse. Mua pelotti aikasta paljon koko automatkan, enkä halunnut tulla kevythäkistä ulos vaikka oltiin jo äitin huoneessa. Nette oli suljettu huoneesta pois. Mä huusin aikasta lujaa, ku pelotti. Aikansa odoteltuaan äiti luovutti ja päästi Neten huoneeseen. Sillä hetkellä ku mä näin sen pörröisen, kauniin vaalean koiraneitosen riensin kevythäkistä ulos ja pyörin Neten jaloissa. Puskin sen kuonoa ja kaulaa vasten, koska mä olin rakastunu. Siitä lähtien mulla olikin aika hyvä olla uudessa kodissa mun naisten kanssa. Voi niitä aikoja!

8. Kenet blogisfääreistä karvaturreista haluisit tavata?
Minttu ja Sissi ois hauska tavata.

1 kommentti:

  1. Teidät on haastettu. :)
    http://kuonoton.blogspot.fi/2016/02/liebster-award.html

    VastaaPoista