Vilma

26.10.2011
Silloin Vilma tuli luokseni. Vain paria päivää sitä ennen kennelvastaava soitti minulle, että haluanko ottaa sen. Vilma oli luokkakaverillani (Kuppi Nurin), mutta kun sillä alkoi juoksut oli parempi, että se tulisi talouteen, jossa ei ole urosta säheltämässä.:) Olin aivan rakastunut Vilmaan, enkä olisi koskaan voinut toivoa parempaa kuin sen, että se tuli minulle.

Vilmasta tuli ensimmäinen projektikoirani. Kaikki alkoi hyvin ja aloimme tulla toimeenkin hyvin pian. Kouluttamisen suhteen Vilma oli todella hankala, koska se otti niin vähästä itseensä. Vilma oli todella pehmeä ja rauhallinen ja se sopeutui hyvin laumaamme.

Emme kuitenkaan päässeet ihan helpolla. Jouduimme silmätikuksi ja tuntui, ettemme edenneet koulutuksessa mihinkään. Kaiken lisäksi Vilmalla ilmeni eroahdistus, joka sisälsi tuhoamista ja huutamista. Sitä en kerennyt kokonaan kouluttaa pois, ennen kuin se lähti omille teilleen.

Olen minä myös ylpeä saavutuksistamme.:) Vilma oppi noutamaan kaikenlaisia esineitä, se kulki murisematta lenkillä ja oli haukkumatta tulijoita. Tassuakin se oppi antamaan, kun sen anturassa oli haava ja jouduimme joka lenkillä käyttämään tossua.:) Hyödyllisiä taitoja siis.;) Kissan kakan syömistä oli sitten hankalampi kitkeä pois, se kun on niin mmm'mmm, hyvää! Lenkeillä kikkareet saivat olla rauhassa.

Kahden kuukauden elon jälkeen tuli aika erota. Vilman oli tarkoitus alunperinkin olla hyvin lyhyt kestoinen projektikoira. Nyt se lähtisi opettelemaan opaskoiran temppuja. Kuulen edelleen Vilman kuulumisia ja sillä on mennyt hyvin. Se on oppivainen, mutta lenkillä rähiseminen ja tulijoille haukkuminen on palannut.. Koprofagia on myös ilmennyt. Vilma kuvattiin luustoltaan terveeksi A/A ja 0/0! Go Limppu! <3

Ehdimme viettää 1-vuotis synttäreitä, tuhoamaan useamman kengän, peiton ja silppuamaan kaiken mikä tielle sattui. Rakastimme toisiamme ja kiusattiin Tontoa. Olimme erottamattomat ja ehdottoman riippuvaisia toisistamme. Mutta alusta asti oli meillä tieto, että ero tulisi.

21.12.2011 oli sen aika..

You say you wanted more
What are you waiting for
I'm not running from you

Come Break me down
Bury me, bury me
I am finished with you
Look in my eyes
You're killing me, killing me
 All I wanted was you

Mutta sinä päivänä sattui myös jotain hyvää. Minna tarjosi minulle uutta projektikoiraa, 6 kuukautta vanhaa pitkäkarvaista saksanpaimenkoira narttua. Se oli ensi näkemältä selvä. Ava muutti luoksemme. Kävelin jo kotiin kun soitin Mikalle:
"Vilma lähti juuri.. Mutta mulla ois nyt vähän ilmotettavaa. Mulle tuli uus koira."
Ei reimun kiljahduksia, mutta en minä niitä odottanutkaan. Ava vei sydämeni ensi näkemältä ja se rikkoo sen vielä pahemmin kuin Vilma.

Ava 21.12.2011