Suunnitelmia

Ava-koiraa edelleen odotetaan takaisin meidän perheeseen.

Olen alkanut jo kuitenkin varautua pahimpaan.. Eli olen alkanut katsoa meille sopivaa pentua. Käyttölinjainen saksanpaimenkoira lukee listalla. Vaatimuksina hyvä luonne, pentutapaamisia, kasvattajan elinikäinen tuki ja terveystutkimusten pakollisuus. Eihän se vaikeaa voi olla?

No voipa tietenkin. Mutta voi sitä onnen määrää, kun se vihdoin löytyi. Ja voi sitä surun määrää, kun kirjoitat kasvattajalle viestiä ja saat vastaukseksi, että narttu astutettiin tammikuussa 2012, viikkoa ennen synnytystä ilmeisesti tuli jokin virus ja kaikki pennut menivät. Narttu jouduttiin steriloimaan. Nyt ei ole narttua, jolla teettää pentuja ja hänellä itselläänkin on etsinnässä "se oikea".

Olen kuitenkin kyseisen kasvattajan kanssa laitellut aktiivisesti sähköpostia ja olemme keskustelleet eri kenneleistä ja hän on antanut minulle hyviä neuvoja pennun hankinnassa. Nyt harmittaa vielä enemmän, etten voi saada pentua häneltä.

Minulla kuitenkin on aikaa etsiä. En halua pitää asian kanssa kiirrettä ja jos keväälle 2013 ei löydy "sitä oikeaa", sen ei ole silloin vielä tarkoitus tulla. Jos se löytyy aikaisemmin, sen on tarkoitus silloin tulla ja rahat revitään vaikka persnahasta.

Ensin me odotamme kuitenkin vastausta, palaako meidän oma tyttö takaisin. Ikävä on kova, Ava <3