Hellurei ja hellät tunteen!

Täällä päin menee hienosti, jos me jätetään laskuista se, että Helmin hampulit on ihan kököt. Jo alahampaiden vaihtuessa katsoin, että ne menee ihan vinoon, mutta oikenivat onneksi lopulta. Yläkulmurit kasvoivat hienosti yhtä aikaa ja pelotti vinohampaisuus, joka Netellä on tämän takia. Kun yläkulmurit tippuivat luulin pystyväni huokaista helpotuksesta. Viikko sitten kurkisitin neidin suuhun ja voi sitä kiroamisen määrää. Annetaan kuvien kertoa..

Kyllä! Ala kulmurit kasvaa siis väärään kohtaan ja pureutuvat kitalakeen, jossa onkin kivat reiät jo. Tämä ei kuitenkaan haittaa Helmin eloa ja ruokakin maistuu, siksi en ole sitä aijemmin huomannut. Onneksi harrastan todella paljon koirien suuhun katsomista. Siis tosi paljon. Nyt on sitten laitettu Minnalle sähköpostia asiasta ja katsotaan pian TUOMIO! Eikö koirille ollu kehitetty hammasrautojakin.:D Oikein tää ei oo naurun asia, ei yhtään hauskaa...

Käytiin tosiaan treffaamassa myös Kerttua, eli Ava puoli siskoa, joka on koululla projektikoirana Minnalta. Helmi kun selviytyi alku pöhinöistä oli neidit ihan parhaita kavereita.:) Tytöthän tosiaan erottaa leikkikuvista vain pantojen värien perusteella. Helmillä siis oranssi panta. Helmi oli kyllä tosi paljon sirompi ja pienempi, kuin Kerttu, vaikka Kerttu onkin muutaman viikon nuorempi. Kerttu pöllytti Helmiä kyllä mennen tullen. Huomaa kyllä, että toinen elää pienen koiran kanssa ja leikkii näin varovaisemmin, kun taas toisen kämppis on iso koira, jonka kanssa voi leikkiä rajummin.:)