maanantai 5. marraskuuta 2012

Se on nättiä, se on Helmee!

Nyt blogimme vastaa taas blogille annettua nimeä: German ShePoodle

Meillä nyt tapahtui niin, että pentu saapuikin meille jo sunnuntaina. En olisi kyllä jaksanutkaan odottaa kauempaa. Pennun nimeksi oli annettu Helmi ja kyllähän se vain tuolle kaunottarelle passaa. Helmi on tosi reipas pentu. Se ei vierasta ja leimautui hyvin nopeasti minuun ja Mikaan. Se tapasi aika heti useamman koirakaverin, jäniksen ja tietenkin Tonto-kishan.:)


Jänis ja Tonto herättävät huomattavasti enemmän kiinnostusta, kuin nämä koirat. Neten kanssa tullaa ihan hyvin toimeen. Eivät juuri ylimääräisiä kontakteja ota, vaikka Helmin tekisi välillä mieli. Ainahan voi tuosta ohi mennen pari lipausta antaa. Nette on ollut ihan nätisti ja sulattelee hyvää vauhtia uutta riesaa.:)

Tontokaan ei ole toistaiseksi erakoitunut, eikä Helmi sitä kyllä ihan liika kiusaakkaan. Pusuja pitää kisullekkin antaa. Kyllä Tonton perässä pitää vaeltaa, mutta mitään pahuttaa ei kissalle tee. On se vain Tontokin reipas, kun jaksaa.


Viime yö meni hyvin. Aamulla ei ollut kuin yhdet pisut lattialla. Pari kertaa vinkui yöllä, mutta hiljeni hyvin pian. Heräsin myös siihen, että pureskeli meidän sängyn patjaa ja jalkaa. Lopetti kuitenkin heti, kun kielto tuli. Tosiaan, vähän kaikkea pitää maistella nyt. Vähän johtoja, listoja ja onneksi tuo luukin kelpaa jonkin verran. Varpaita maistoi myös, kun otin jalan pois kengästä.

Vinkuminen on jossain määrin runsastakin, mutta eiköhän sekin mene ohi. Täällä nukutaan paljon ja suurimmaksi osaksi tehdään jätökset ulos.


Me nyt totutellaan toisiimme ja pennun vaatimaan elämään. Toivottavasti saan kirjoiteltua tänne paljon kuulumisia pienen sakemanni tyttösen kasvamisesta.:)

2 kommenttia: