Jälki meni mielestäni hyvin. Alku oli hieman tahmeaa ja tällä kertaa Nette halusi syödä tarkasti kaikki ne vähäisetkin namit, mitä jäljelle oli ripoteltu. Muutaman kerran Nette hukkasi jäljen, mutta siinä asiassa Nette on hieno koira, ettei minun tarvitse antaa sille apuja jäljen uudelleen löytämiseen. Voin vain odottaa paikallani ja luottaa koiran nenätyöskentelyyn. Jälkeä uudelleen etsiessä Nette palaa ihan vähän taakse päin ja yrittää paikantaa näin takaisin jäljelle. Se onkin fiksua, sillä aina se jälki myös löytyy.
Kulmat menivät tänään todella hyvin. Niissä ei ole mitään moittimista. Jälkipelto on ampumaradan vieressä, joten kesken jäljen saattoi kuulua laukausten ääniä. Ensimmäistä laukausta Nette säikähti kyllä todella. Se oli hieman outoa minulle, sillä Nette ei ole koskaan pelännyt isoja ääniä, saati sitten juuri näitä ampumisääniä. Säikähtämisen jälkeen Nette jatko normaalisti jäljenajoa. Se siis vei ehdottomasti voiton, eikä ampumisesta jäänyt näkyviä merkkejä mielialaan. Toinenkin laukaus kuului ja tästä Nette ei ollut enää moksiskaan. Taisi ekalla kerralla vain olla niin uppoutunut jälkeen.
Loppukin meni hyvin ja Nette kiersi puun hienosti, eikä yrittänyt ns. hypätä suoraan loppupalkalle. Menimme kuitenkin sen ohi. Loppupalkkana oli taas Nutro Choice Mini Chicken nappuloita turvotettuna. Neten pieni ongelma jäljellä on se, ettei se osaa lopettaa sitä. Vaikka loppupalkka on syöty, kehut ja silitykset annettu, Nette jatkaa jäljestämistä minun poistumis jälkiäni pitkin.:) Noh, ehkä se on vain hyvä, että intoa riittää loppuun asti.
Kävimme vielä kävelyllä treenien jälkeen. Kyllä nyt vaan on taas niin väsynyttä neitiä.
Omassa punkassa on hyvä ottaa tirsat. |
Tontoa ihmetyttää miksi meidän pitää olla niin väsyneitä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti